Kakstoista vuotta täytin
Isä poltti puisen veturin
Se saunan pesään tuhkattiin

Ei ollut aikaa kyyneliin
Isä sanoi: Kestä se kuin mies

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Veli palas armeijasta
Korpin jämät tuliaisinaan
Aita liian matala
Ei tullut ristii aukista
Isä näytti omansa

Äiti ei aina jaksa
Joskus on hiljaa viikkoja
Lääkärit ne puhuu vaan
Se tekee sitä tahallaan
Täti saattoi sen sairaalaan

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen

Ja vaikkei juuret yllä pohjaan
Ne kiinni jää tähän maahan routaiseen
Eikä kukaan toinen mua ohjaa
Itse pääni lyön kiveen harmaaseen